Moni yritys mieltää saavutettavuusvaatimukset julkisen sektorin asiaksi. Se ei enää pidä paikkaansa. Digipalvelulain 3 a luvun muutokset tulivat voimaan 1.2.2023, ja uusia vaatimuksia alettiin soveltaa tiettyihin yksityisen sektorin kuluttajapalveluihin 28.6.2025. Valvova viranomainen Suomessa on Traficom.
Laki ei koske kaikkia yrityksiä eikä kaikkia yrityssivustoja. Laki kuitenkin koskee tiettyjä palvelutyyppejä, ja siinä on selkeä mikroyrityspoikkeus. Käydään läpi, mitä tämä tarkoittaa käytännössä.
Mitä palveluja laki koskee
- Verkkokaupat
- e-kirjojen myynti- ja lainauspalvelut
- Osa henkilöliikenteen palveluista
- Osa pankkipalveluista
- Audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavat palvelut
- Viestintäpalvelut (henkilöiden väliset)
Pelkkä yrityksen esittelysivusto ei yleensä kuulu digipalvelulain 3 a luvun piiriin. Soveltamisala määräytyy ensisijaisesti palvelutyypin perusteella, mutta myös mikroyrityspoikkeus vaikuttaa.
Jos kuluttaja voi tehdä sivustolla tai sovelluksessa etänä sopimuksen tuotteen tai palvelun hankkimiseksi, kyse on verkkokaupasta. Tällöin vaatimukset voivat koskea palvelua, ellei mikroyrityspoikkeus sovellu.
Mikroyrityspoikkeus: milloin palveluvaatimukset eivät koske sinua
Mikroyritykset on vapautettu EAA:n palveluvaatimuksista kokonaan. Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jossa on alle 10 työntekijää ja jonka vuosittainen liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa.
Tämä koskee myös verkkokauppaa. Pienimmät toimijat jäävät lain ulkopuolelle. Traficom silti suosittelee, että pienetkin yritykset parantavat palvelunsa saavutettavuutta.
Mikroyritysstatus ei ole pysyvä. Jos henkilöstömäärä kasvaa kymmeneen tai sen yli, tai sekä liikevaihto että taseen loppusumma ylittävät 2 miljoonan euron rajan, mikroyritysmääritelmä ei enää täyty ja palveluvaatimukset astuvat voimaan.
Mikä standardi on vaatimuksena
EN 301 549 on lain tekninen perusta. Verkkosisällön osalta tämä tarkoittaa käytännössä WCAG 2.1:n A- ja AA-tason kriteerejä. Standardi kattaa joissain palveluissa myös WCAG:ta laajempia velvoitteita, kuten videosoittimet, kaksisuuntaisen ääniviestinnän ja tukipalvelut.
WCAG 2.2 ei ole vielä lain pakollinen taso. Traficomin valvontaohjeissa viitataan edelleen EN 301 549 v3.2.1:een ja WCAG 2.1 -kriteereihin.
Mitä WCAG 2.1 AA tarkoittaa käytännössä:
- Teksti erottuu taustastaan. Minimisuhde normaalille tekstille on 4,5:1.
- Kaikki toiminnot onnistuvat näppäimistöllä, ei pelkästään hiirellä tai kosketusnäytöllä.
- Kuvilla on tekstivastineet ruudunlukuohjelmia varten.
- Tallennettuihin videoihin lisätään tekstitykset. Suorat lähetykset ovat poikkeus, mutta jos tallenne jää verkkoon katsottavaksi, se on yleensä saatettava saavutettavaksi 14 vuorokauden kuluessa.
- Otsikkorakenne on looginen ja ohjelmallisesti tunnistettava. Otsikkotasot seuraavat johdonmukaista hierarkiaa eikä niitä käytetä pelkästään visuaaliseen muotoiluun.
- Lomakekentillä on selkeät labelit, jotka apuvälineet tunnistavat oikein.
- Jos palvelussa on aikarajoituksia tai sisältö muuttuu automaattisesti, käyttäjälle on annettava mahdollisuus hallita niitä.
Siirtymäajat
Uusia vaatimuksia sovelletaan 28.6.2025 alkaen. Jos digipalvelulain 3 a luvussa tarkoitettua palvelua koskeva palvelusopimus on tehty ennen 28.6.2025, sopimusta voidaan jatkaa entisellään sen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 28.6.2030 saakka. Ratkaiseva raja on palvelusopimuksen ajankohta, ei epämääräinen tulkinta palvelun ”merkittävästä uudistamisesta”.
Laissa on myös erillisiä poikkeuksia, esimerkiksi ennen 28.6.2025 julkaistulle tallennetulle medialle ja arkistoituneille asiakirjoille. Jos soveltamisala tai siirtymäajan tulkinta on omalla kohdallasi epäselvä, kannattaa kysyä asiaan perehtyneeltä taholta ennen isoja korjausinvestointeja.
Yleisin virhe
Yleinen virhe on kuvitella, että saavutettavuusseloste yksin riittää.
Seloste on pakollinen dokumentti, mutta se ei tee palvelusta saavutettavaa. Se listaa puutteet. Puutteet pitää korjata, ellei kyse ole laissa sallitusta poikkeuksesta, kuten kohtuuttomasta rasitteesta tai siirtymäsäännösten piiriin kuuluvasta sisällöstä.
Toinen yleinen virhe on antaa saavutettavuus kokonaan ulkopuolisen toimiston vastuulle ilman, että yritys itse ymmärtää, mitä vaaditaan. Saavutettavuus ei ole kertatyö. Jokainen uusi lomake, kuva tai toiminto tuo mukanaan omat vaatimuksensa.
Käytännön esimerkkejä
Verkkokauppa työllistää 14 henkilöä ja sen liikevaihto on 2,4 miljoonaa euroa. Se myy tuotteita kuluttajille verkossa. EAA koskee sitä. Tuotekuvien alt-tekstit, kassavaiheen lomakkeiden merkinnät ja näppäimistönavigointi ovat kaikki lain piirissä.
Paikallinen rakennusliike työllistää 20 henkilöä. Sivustolla on palvelukuvauksia, referenssejä ja yhteystietolomake. Koska kyse ei ole EAA:n listaamista palvelutyypeistä, direktiivi ei suoraan koske yrityksen esittelysivustoa. Saavutettavuus on silti järkevää: toimivat lomakkeet, riittävät kontrastit ja sujuva mobiilinavigointi palvelevat kaikkia käyttäjiä.
Vaatimusten piirissä oleville: käytännön tarkistuslista
- Selvitä, kuuluuko palvelusi lain soveltamisalaan: verkkokauppa, e-kirjojen myynti- ja lainauspalvelut, osa henkilöliikenteen tai pankkipalveluista, audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoava palvelu tai viestintäpalvelu.
- Tarkista, onko yrityksesi mikroyritys (alle 10 hlöä ja liikevaihto enintään 2 M€ tai taseen loppusumma enintään 2 M€). Jos on, palveluvaatimukset eivät koske sinua tällä hetkellä.
- Tee palvelulle saavutettavuusauditointi EN 301 549 / WCAG 2.1 AA -tasoa vasten.
- Laadi saavutettavuusseloste ja julkaise se selkeästi löydettävässä paikassa.
- Lisää palveluun palautekanava saavutettavuuspalautetta varten. Tavalliseen saavutettavuuspalautteeseen on vastattava kahden viikon kuluessa. Jos pyyntö koskee laajaa digitaalisen palvelun sisältöä saavutettavassa muodossa, vastausaika voi olla neljä viikkoa.
- WordPress-verkkokaupassa tarkista erityisesti: teeman kontrasti ja rakenne, WooCommerce-kassavaiheen lomakkeet, kuvakirjaston alt-tekstit ja navigoitavuus näppäimistöllä.
- Ota saavutettavuusvaatimukset osaksi kaikkea uutta palvelukehitystä.
Valvonta ja seuraamukset
Traficom valvoo vaatimusten toteutumista. Se voi antaa hallinnollista ohjausta, tehdä saavutettavuuspäätöksiä ja viime kädessä asettaa uhkasakon. Uhkasakon suuruus on tapauskohtainen. Traficomin materiaaleissa ei mainita kiinteää euromääräistä maksimia.
Valvonta ei kohdistu automaattisesti kaikkiin yrityksiin. Käytännössä asia etenee usein käyttäjäpalautteen, kantelun, selvityspyynnön tai viranomaisen valvonnan kautta. Ensiaskeleet ovat ohjaus ja neuvonta – ei sanktiot.
Saavutettavuuden arviointi vaatii teknistä osaamista ja tarkkaa silmää yksityiskohtiin. WordPress-verkkokaupassa tämä tarkoittaa teemaa, lomakkeita, kuvia ja navigaatiota yhdessä. Labona auttaa saavutettavuuden arvioinnissa ja korjauksessa.
Jos et ole varma, kuuluuko palvelusi lain piiriin tai missä kunnossa sen saavutettavuus on, se kannattaa selvittää ennen kuin tilanne tulee esiin valituksena tai valvontaprosessina.
Ota yhteyttä ja pyydä tarjous, niin katsotaan yhdessä, mitä toimenpiteitä tilanne vaatii.
Artikkelin valmistelussa on hyödynnetty AI-työkaluja. Sisältö on toimituksellisesti tarkistettu, ja lähteet on merkitty artikkelin loppuun.
Lähteet
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Soveltamisala, Traficom
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Digipalvelulain vaatimukset toimijoille, Traficom
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: WCAG 2.1 lain vaatimukset, Traficom
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Siirtymäajat, Traficom
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Valvontaviranomaisen tehtävät, Traficom
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Ilmoitusvelvollisuus puutteista ja poikkeamisperusteista, Traficom
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus, Traficom
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Palvelukohtaiset vaatimukset ja velvoitteet, Traficom
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Palvelun käyttäjän oikeudet, Traficom
- Traficom: Uudet esteettömyysvaatimukset
